Palkanmaksun viivästyminen

Melko usein tulee vastaan kysymys siitä, mitä tehdä kun työnantaja ei maksa palkkaa ajallaan. Millaisia oikeuksia työntekijällä on näissä tilanteissa?

Työsopimuslain 22 §:n mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen. Yleensä työsopimuksessa on sovittu siitä, mikä on palkanmaksukausi ja –päivä. Jos palkkapäivä sattuu olemaan pyhäpäivä tai arkilauantai, pidetään edellistä arkipäivää palkan erääntymispäivänä. Palkka tulee olla pankista nostettavissa ko. päivänä heti kun pankki aukeaa. Luonnollisesti korko alkaa juosta erääntymispäivästä myös palkkasaatavalle. On huomattava, että jos pankit ovat esim. lakossa, se tai muu este ei vapauta työnantajaa palkanmaksuvelvollisuudesta, sillä lain lähtökohtana on, että palkka maksetaan aina käteisenä rahana työntekijän niin halutessa.

Mikäli palkkaa ei olekaan ajallaan maksettu, on työntekijällä oikeus purkaa työsopimus. Kysymyshän on työnantajan sopimusrikkomuksesta. Käytännössä purkamisoikeus on useimmiten aika laiha lohtu, etenkin jos ei ole uutta työpaikkaa tiedossa. Purkamisen lisäksi työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen. Korkein oikeus on määritellyt ennakkoratkaisussaan KKO 1994:92, että vahingonkorvauksen määrä on yhtä suuri kuin työnantajan puolelta noudettava irtisanomisajan palkka. Joskus tämä määrä voi olla huomattavan suuri, esim. jos on 6 kuukauden irtisanomisaika.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on lopputilin viivästyessä oikeus ns. odotusajan palkkaan enintään 6 päivältä. Oikeus odotusajan palkkaan syntyy vain työsuhteen päättyessä, ei sen sijaan työsuhteen aikana. Lähtökohtana on, että työsuhteen päättyessä lopputili tulee maksaa välittömästi samana päivänä. Jos lopputili myöhästyy esim. kaksi päivää, tulee näiltä päiviltä maksaa palkka, vaikka työtä ei enää tehdäkään.

Viivästyneen palkan tulee olla selvä ja riidaton, jotta oikeus odotusajan palkkaan syntyisi. Tällä tarkoitetaan esim. vaikeita työehtosopimuksen tulkintakysymyksiä tai ettei palkan määrää ole mahdollista laskea puuttuvan selvityksen vuoksi. Lisäksi laskuvirhe tai siihen rinnastettava erehdys vapauttaa työnantajan odotusajan palkan maksamisesta. Näissä tilanteissa odotusajan palkka on kuitenkin maksettava, mikäli työntekijä huomauttaa asiasta kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin työnantajan pitää kolmessa päivässä korjata erehdyksensä.

Palkkasaatavan suuruudella ei ole merkitystä. Oikeuskäytännössä on tapaus, jossa yhden markan suuruinen palkkasaatava oikeutti työntekijän saamaan odotusajan palkan 6 päivältä.

Usein etenkin riitaisissa työsuhteen päättymistilanteissa työnantaja pyrkii kuittaamaan lopputilistä erinäisiä saamisiaan. Mikäli nämä ovat selviä ja riidattomia, työnantajalla on oikeus vähentää ne lopputilistä, ei kuitenkaan enempää kuin palkkaa saadaan ulosmitata. Nykyisin ulosmittaamatta jätettävä palkan määrä on 2/3. Työnantaja voi siis kuitata lopputilistä 1/3 eikä yhtään enempää. Jos työnantaja kuittaa enemmän, syyllistyy hän rikolliseen tekoon.

Eduskunnassa on käsiteltävänä uusi työsopimuslaki. Siinä ei ole aiottu muutoksia edellä mainittuihin sääntöihin.

Takaisin